perjantai 11. maaliskuuta 2011

- Tapettava kanttura




Tapettava kanttura,
ilimotti elläinliäkär vuos takaperin.
Kuustoistatuhatta maitokilloo
myöhemmin se on yhä elossa.
Ulupukka, miun rakas musta 
lehmä. Van ihan hetkohta
sen päivät on luetut.

AN kokoelmassa Ruistähkähumppa (2008)

2 kommenttia:

  1. Se on ihmeellistä,
    kotieläimistä tulee
    melkein kuin ihmisiä,
    ystäviä.

    Kun niistä
    aika jättää, niitä
    surraan kuin
    ihmistä, ystävää.

    Täällä ei meillä lehmiä
    ole ollut, mutta koiria
    on ollut, aina.

    Tätä edellinen oli terrieri
    Jack Russeli, ja niin
    herttainen koira.

    Se ymmärsi puheen ja
    osasi nauraa ja itkeä.
    Kun se jäi naapurin
    traktorin alle,
    oli suuri suru.

    Lapsuuden kodissa oli
    lehmiä, ja voi kun ne olivat
    rakkaita, varsinkin muistan
    Äidin oman Lemmikin, ja oli
    se minunkin Lemmikki, niin
    ymmärtäväistä lehmää ei enää
    löydykään.

    VastaaPoista
  2. Moikka Herne!

    Anteeksi, että olin niin kauan vastaamatta, mutta huomasin vasta eilen illalla kommenttisi.

    Meille eläimiin kiintyneille maalaisihmisille eläimistä, tai yhdestäkin eläimestä luopuminen on vaikea paikka. Ymmärretään se, ettei lehmä normaalisti ole lemmikki. Vuosien saatossa niistä/heistä voi tulla lemmikki, paras ystävä, jonka menettämistä pelkää kuin lähiomaisen menetystä. Kun joutuu luopumaan koko karjasta, on menetys samaa luokkaa kuin omaisen kuolema.
    Surutyö on tehtävä, jotta pääsisi sen surun yli.
    Suruni kesti ainakin kolme vuotta, olin joka yö unissani hoitamassa lehmiä ja lypsämässä niitä. Vähä vähältä unet loittonivat, ja pääsin lopulla vapaaksi niistä.

    Sinä, Herne, tunnet ja tiedät maalaisnaisen tunnot. Puhumme samaa kieltä. Myös lehmä, ja jopa kissakin ymmärtää puhetta. Olen kissaihminen, ja niitä on ollut monta lemmikkeinäni. Kisssoile ja kissoista olen kirjoittanut monta runoa, myös luopumisesta.

    Kiitos kommentistasi, Herne, ja oikein hyvää alkavaa viikkoa ja kevättä sinulle<3

    VastaaPoista

Iloitsen kommentistasi...