keskiviikko 28. joulukuuta 2011

Minä kuhnuri mehiläinen


Henna piirustus Kuhnuri-mehiläinen.

Minä kuhnuri mehiläinen 
vain ympäri peltoja lentelen ja
mettä kukista keräilen,
 toverini samoin tekevät
työtä ja pörisevät.
Näin päivät kuluvat mukavasti ja 
pörinä kuuluu pilviin asti!

- Aili Nupponen -

sunnuntai 18. joulukuuta 2011

Tropiikin aurinko hehkuu niin!

Hennan piirustus Tropiikin aurinko ja eläimet...


Tropiikin aurinko hehkuu niin!
On päässeet eläimet
paratiisiin.
Leo Leijona varjossa palmujen ja
linnut istuvat oksilla sen.
On kujerrus, liverrys kuumeinen!
Leo Leijana harja hulmuten
niin kurjalta kuumassa näyttää...

- Aili Nupponen -



perjantai 9. joulukuuta 2011

Tämä on talo


Henna piirustus Pikku-Petran talo. 

Tämä on talo,
pikkulinnun talo.
Talossa palaa valo
katossa ja pöydällä on
kirja auki,
ulko-ovikin on auki.
Siitä lentää kitara tai
kummitus sisään
kun pikkulintu ei ole kotona.

Pikku-Perta pihamaalla
tahtoo soittaa kitaraa!
Petra on kuin prinsessa.

- Aili Nupponen -

sunnuntai 4. joulukuuta 2011

Paksupäinen enkeli


Piirustus: Salla.

Paksupäinen enkeli
taivahalla lenteli.
Tornitalo tupruttaa
savujuovaa mailmaan.
Salla siellä sauhuaa,
kukkiansa kasvattaa.
Eläimille aikanaan
ruokaa, juomaa tarjoaa!

- Aili Nupponen -

lauantai 26. marraskuuta 2011

Pitkä tukka putkella


Maisan piirustus: kaksostytöt marssilla.

Pitkä tukka putkella
heilahtelee ilmassa.
Jalka kevyt kopsuttaa
laulun tahtiin taivaltaa.
Sydänmerkki rinnassa on
kaksostytöt marssilla.
Sydänmarssin aika on
aika kuuman auringon!

- Aili Nupponen -

maanantai 14. marraskuuta 2011

Pallokaloja, pallokaloja


Piirustus: Henna AARI RAVRI.

Pallokaloja, pallokaloja
on kolme tässä
meressä
on hauskaa olla
pallokalana vedessä.

Pallokala, pallokala
ei ole paha
kapakala vaan
aina iloinen
pallokala!

Aili Nupponen teoksessa Mummo ja muusat (2010)

lauantai 5. marraskuuta 2011

Iloiset kummitukset


Hennan piirustus: suru ilo.

Iloiset kummitukset
kirmaten näin
on kohta menossa
kotiin päin.
Lirulii, lirulaa!
Kummituksia laulattaa!

Aili Nupponen teoksessa Mummo ja muusat (2010)

lauantai 29. lokakuuta 2011

Onko mies vai kameleontti


Hennan piirustus: Kameleontti.

Onko mies vai kameleontti
tämä otus?
Viisi hiusta on
päässänsä vain.
Hän väriä vaihtaa yhtenään
kun uutisia kysellään.

Onko mies vai kameleontti
tämä otus tässä näin?

Aili-mummo teoksessa Mummo ja muusat (2010).

tiistai 18. lokakuuta 2011

Popi kissa


Maisan piirustus Popi kissasta...
Popi kissa kiinalainen
vilkuttelee veikeästi,
kesän kaiken kaihoisasti.
Aurinkoinen armastellen
taivahalla tallustelee,
antaa lämmön läikähdellä
perhosille pienoisille,
kukkasille kaunoisille.

Popi kissa ketterästi
loikkaa ilmaan iloisena
kalat mielessä mukavat,
herkkuruuat ruokaisimmat.


Aili-mummo teoksessa Mummo ja Muusat (2010)

lauantai 8. lokakuuta 2011

Klovnityttö

Hennan piirrustus Klovnityttö, teoksessa Mummo ja muusat (2010).

Siniset silmät tytöllä on
ja heleänpunainen suu.
Tukka kullanvaalea kiharainen
aina harteille laskeutuu.
Hän nauraa,
hän laulaa,
hän leikkii myös,
on klovnien päivä tää.
Ja temppuja tietysti 
tekee hän ja
trapetsiin kiipeää!

Aili-muummo teoksessa Mummo ja muusat (2010)

lauantai 24. syyskuuta 2011

Olen mansikki muu

Hennan piirustus mansikista. Alkuperäisteos Hellä Juvonen, kuparipakotustyö.
Olen mansikki muu
ja nimeni on 
Kultasuu.
Näin vihreä on pääni,
sen tietää koko lääni.
Vaskikello kaulassani 
kilkkaa.
Nyt menen laitumelle
kiireen vilkkaa.

Onneksi ei kärpäsiä 
tässä
ole ympärillä
pörräämässä.
Vain yksi hännän 
huiske ja
loppuu itikoilta ininä 
ja kuiske.

Ammuu, ammuu!
On nimi Kultasuu!

Aili-mummo teoksessa Mummo ja muusat (2010)

sunnuntai 18. syyskuuta 2011

Kirjava kummitus


Hennan kuva Kirjava kummitus ja lentävä koira.
Kirjava kummitus
ilmassa näin
on kaunis ja värikäs
päälle päin
on puku sillä
riemukas ja
luonne hyvin 
toiveikas.

Lentävä koira
ystävä tässä
auttaa aina kun
se on hädässä.

AN teoksessa Mummo ja muusat (2010)

sunnuntai 11. syyskuuta 2011

On suuren suuri tatti

Hennan maalaus vuodelta 2006. Henna oli 5v.
On suuren suuri tatti
ja tatin alla istuu
marakatti ja
vilkuttaa hännällään
ohikulkijoille.
Ja tatin toisella puolen
istuu peikkolapsi.

Jaa-jaa
on elo ihanaa!

AN teoksessa Mummo ja muusat (2010)

perjantai 26. elokuuta 2011

Roosa kukka, Roosa rukka

Hennan vesivärityö, ja kirjan kansikuva

Roosa kukka
Roosa rukka
Värit nämä
kimmeltävät
räiskyvät ja 
viheltävät.
Tyttö, tyttö
piirrä kukka!

Roosa rukka
pyörii hyörii
hyörii pyörii.
Tanssii kukat
silkkisukat!

AN teoksessa Mummo ja muusat (2010)

tiistai 16. elokuuta 2011

Minä hymyilen...


Piirustus Henna (5v)
Minä hymyilen ja
aurinkokin hymyilee.
On kesä ja
ruoho kasvaa maassa.
Pienet kivinaamat ilmassa
hymyilevät myös.

Miehelle kasvoi
viheriäs tukka.
Suuren suuret oranssinväriset
korvanlehdet
kahdenpuolen päätä.
Vau tätä elämää!

AN teoksessa Mummo ja muusat (2010)

lauantai 6. elokuuta 2011

On maa, on metsä




On maa
on metsä
ympärillä puut
ja kirkas taivas.

Olen työmehiläinen
ja kerään pesääni
näin kaikenlaista.

Ja mettä kukista
vien kotiin omaan.

Äiti Aurinko,
kirkkaana taas loista!

AN teoksessa Mummo ja muusat (2010)

lauantai 16. heinäkuuta 2011

Olipa kerran vieteriukko ja vieteriakka



Hennan piirustus Kynänteroittimet v. 2007. Henna oli 6v.


Olipa kerran
vieteriukko ja vieteriakka.
Ne olivat toisilleen vihoissaan.
Ei akka pysynyt lihoissaan,
se aina narisi ukoleen,
ja ukko riiteli akalleen.

Aurinko taivaalla nauroi.
Ja punainen lintu
oksalla lauloi. 
Oli linnun nimi
Elisa Peippo.
Ei ollut sen laulu heikko.

Niin vieteriukko ja vieteriakka
lakkasivat toisilleen 
murjottamasta.
Ja riitä päättyi sulaan sopuun,
ei loppunut leikki suukopuun.

Ja taivaalla aurinko
leikisti nauroi
kun punainen peippo lauloi!

AN teoksessa Mummo ja muusat (2010)

tiistai 5. heinäkuuta 2011

Sallan pupu

Sallan piirustus kirjassa Mummo ja muusat (2010)

Sallan pupu pomppii
äidin kasvimaalla.
On porkkanoita pullollaan ja
kukkiakin siellä.
Paksu lintu laulaa
täyttä kaulaa! Myös
perhosia ilmassa on!

AN teoksessa Mummo ja muusat (2010)

sunnuntai 26. kesäkuuta 2011

Oli puu oli puu

Tällaisen puun maalasi Henna 4v. Nuo kukat ovat sateenkaaria, eli kolme sateenkaarta samassa kuvassa!

Oli puu oli puu
se monivärioksainen puu
ja kukkia, kukkia
monivärikukkia
oksilla puun.
Ja aurinko, aurinko
tanssii taivaalla ja piirtää
monivärikukkia
alle puun.

 AN teoksessa Mummo ja muusat (2010)

torstai 23. kesäkuuta 2011

Dinosaurus ja tulivuori




Tuli vuori
meni vuori
äkäinen kuin
vanha muori.
Eipä ollut
tulivuori
enää silloin
nuoren nuori.

~~~~

Kivimassaa, laavaa sulaa
syöksee vuoren sisuksista
tulivuoren kraaterista.
Rikkihöyryt ilman täyttää.
Synkeältä taivas näyttää...

~~~~

Dinosaurus kummissaan
katsoo tarkkaan tulivuorta.
Ihmetellen itsekseen
hehkuvaista ikinuorta.

AN teoksessa Mummo ja muusat (2010)

sunnuntai 19. kesäkuuta 2011

Tämä leijonaharjainen prinsessa


Tämä leijonaharjainen
prinsessa on
Henna Elisa nimeltään.
Tukka kultaa on,
alla auringon,
ei toisella kenelläkään.
Siili punainen 
edellä kulkee
ja Hennalle tietä näyttää.
Voi prinsessa jalkoja käyttää---.

AN teoksessa Mummo ja muusat (2010)

tiistai 14. kesäkuuta 2011

Isä ja äiti tässä



Isä ja äiti tässä
ovat lystiä pitämässä.
Isä nauraa ja laulaa
silmälasit päässä.
Ei järki hänellä
ole jäässä.

Äiti vierellä hengailee
ja yrittää isälle
vakavasti puhua.
Niin - ihan varmasti
tämä ei ole huhua!

Runo: Aili-mummo; piirustus Henna, teoksessa Mummo ja muusat (2010) 

maanantai 13. kesäkuuta 2011

Perheemme koko kuva



Perheemme koko kuva
on tässä
isä äiti minä, Henna ja 
sisareni Sanni
ja reippaat kaksoset
Maisa sekä Salla.
Pikku-Paula nukkuuvuoteessaan.
Hän on tässä päiväunillaan...

AN teoksessa Mummo ja Muusat, kuva Maisa

sunnuntai 24. huhtikuuta 2011

Kevätkymmennii



Niinpähän näitä on eletty
monenlaisii kevätkymmennii.
Kuka niistä muistaa kirjoo pittee
ihanista ja ikävistä kevväistä.
Joskus kumminnii on tuijjotettava 
tottuutta suoraan silimiin.
Keväät hupenoot...

En halluis palluuta männeeseen,
nuoruuteen, joka ol yksinäinen.
Ne keväät otti ja anto paljo.

Kevätkymmenniin en ennee palloo
lehmäkarjaan laitumela
märehtimässä muajasta heinee.
Se heruttel utarista 
maitoo tankit täyteen.

Kevätkymmenniin en ennee palloo
kun ruajettiin pellola 
känsät kämmenissä,
siivottiin pihamuata yömyöhään.
Puoskat pyöri jalossa ja 
navettanutun helemossa.

Nyt miula on aikoo
istuu pihakiikussa
lapsenlapsiin kansa.
Kuunnella luontoo, linnunlauluu.
Ihmetellä kottaraisen vihelystä ja
käin kukuntoo.
Kun vielä kuulen.
Mussiikki soip aina miula korvissa.
Suan vualii ympärillä kasvavvoo
uutta elämee.

AN kokoelmassa Ruistähkähumppa


sunnuntai 10. huhtikuuta 2011

Ei millonkaa ennee


Kuparipakotustyö Lehmä, taiteilija Hellä Juvonen.

Ei millonkaa ennee
uamulypsyjä eikä ilta.
Kello kaheksan ei käy
maitoauto navetan ovela.
Ei kuskiloihen kansa rupattelluu.

Ei ennee iltalypsyjä
rakas meijjer.
On ehittävä toiset lypsettävät.
Voi parrain Lihakunta -
ei ennee lehmänlihhoo
sikahalavala.

AN kokoelmassa Ruistähkähumppa (2008)

perjantai 25. maaliskuuta 2011

Ulupukka, miun oma lehmä



Ulupukka, miun oma lehmä,
kiitos kun olit olemassa.
Kymmenen vuotta sitten kun sie
synnyt, en ymmärtäny, jotta sie
olit oikii lottovoitto
miun oma musta lehmä.
Kiitos ystävyyvestäs. Myö aina
ymmärrettiin toinen toistammu.
Kiitos maitokilosta jotka
lypsit. Niilä mitattuna olit
mittoomattoman arvokas.
Siun silimäs, Uupukka,
on aina miula mielessä.
Nyt sie suat käysekennellä
taivaallisella laitumella
missä ei sairauvet ja murreet ahista.
Nyt siula on ikkuinen kesä.

AN kokoelmassa Ruistähkähumppa (2008)


perjantai 11. maaliskuuta 2011

- Tapettava kanttura




Tapettava kanttura,
ilimotti elläinliäkär vuos takaperin.
Kuustoistatuhatta maitokilloo
myöhemmin se on yhä elossa.
Ulupukka, miun rakas musta 
lehmä. Van ihan hetkohta
sen päivät on luetut.

AN kokoelmassa Ruistähkähumppa (2008)

maanantai 28. helmikuuta 2011

Hullunlehmäntauti


Leila Hurmalaisen kuva kokoelmassa Hullun lehmän tanssi (1999).

 
Kymmenen vuotta Rysselin rinssin
morsiimena,
kymmenen oottamisen ja toivov vuotta.
Tuavetintähti piässään herrat tanssiit
valssii. Kolome muskettisoturii uataminpuku
piällään juhlistaa tunnelmoo.
Ja meitä nauratti niin pirusti.
Kannipalismii, kannipalismii!
Tuavetintähti piässään herrat tanssiit
valssii. Ne sairastaat hullunlehmäntautii
joka tarttu Unijonista.
Kannipaalit syövät talonpoikii.
Ranskan resitentti kiittellöö heitä
käistä pittäin: "Etteenpäin isänmuan lapset,
kunnijan päivä on tullu".
Ja meitä nauratti niin pirusti.
Seol ku painajaisunta. Satelliitit 
valavoo ku hulluinhuoneela.
Muajussila on taivaallinen operaattor ja
hullunlehmäntauti on kannipalismii.
Tuavetintähti piässään herrat tanssit valssii.
Ja meitä nauratti niin pirusti.

AN kokoelmassa Rustähkähumppa (2008)











sunnuntai 13. helmikuuta 2011

Mitä olis elämä ollu



Mitä olis elämä ollu iliman
tuohivirsuja,
tuohikonttii taikka
tuohirovetta entisaikona?

Varpaat ois palanu kaskessa,
kalat ois pitäny kantoo
vihaksessa ja mämmi ois ollu
pakko paistoo uunin arinalla.

Soppii nykyvään tää
tuohivirsukulttuur varsinnii
pilikattavaks.

Sitä ollaan nii vihreitä ja harrastettaan 
muka luontoo.
Tos assiissa ollaan luonnosta
valovuosiin piässä.

AN kokoelmassa Ruistähkähumppa (2008)


tiistai 8. helmikuuta 2011

Puulusikalla syötiin ennen

 
 
Puulusikalla syötiin ennen
pahka- ja kivkuppiloista.
Yhteinen suurusastii ruunas
aterijan. Pantiin vielä
kiittimet ristiin ja
rukkoiltiin ennen ja jäläkeen
ruuvvan.

Pettuleipä pelasti monet
näläkäkuolemalta.
Painuttiin mehtään ja 
varastettiin oravilta ja muilta
mehäneläviltä,
kaluttiin petäjistä kuarnat.

AN kokoelmassa Ruistähkähumppa (2008)

tiistai 25. tammikuuta 2011

Ruistähkä, leivän ja elämän vertauskuva

Rautiaisen talo asukkaineen Tikkalassa. Taloa ei enää ole. Kuva: Reino Mannisen arkisto.

Ruistähkä, leivän ja elämän vertauskuva.
Iliman leipee eijjoo elämee.
On vuan sairaus ja kuolema.

Kaikista ajosta on selevitty.
Joskus hyvästi
joskus huonosti
nykypäivään asti.
Se ei kunnoijoita  eikä siunoo
Jumalan viljoo joka pittää
immeiset hengissä.

Ennen kerättiin viljahalameesta
tähkättii. Ne ol arvokkaita
näläntorjunnassa.

Leipä on elämänmerkki.
Seun terveyven lisäks tärkeintä
mikä meilä on.

Runsauvenpulassa eläny immeinen
ei jaksa ymmärtee sitä mitä
näläkä ja puute on.
Se luuloo, jotta marketista suap
rahala ihan mitä hyvvääsä.
Leipeeki on tarjola
kymmennii er sorttiloita.
Sen kun vuan
ottaa hyllystä ja maksaa kassala.

Van silti joka suvussa on entisaikaan
kuoltu näläkään.
Ja jossain päin mualimmoo
kuollaan yhä.

AN kokoelmassa Ruistähkähumppa (2008)




sunnuntai 16. tammikuuta 2011

Valta on aina vahvemmilla

 
Rudolf Koivun piirros Rudolf Koivun lukukirjassa (2005).
 
Valta on aina vahvemmilla. 
Esvalta ennen muita.

Puoskat nuo Jumalan luomat
tempastiin taivaallisseen kottiin
hetkohta syntymisen ihmeen perästä
tahi viimmestään
rippikouluikkään männessä.
Puolet immeisistä kuol näläkääm ja 
tautiloihen aina pienen välajan piästä.

Silti aina muutamat 
selevisivät hengissä ja
jatkovat sukkuu ihepäisesti.

Nykyvään halutaan pelastoo
vaikka väkpakola
elinkelevottomattii immeiset.
On elinsiirrot, syvänleikkaukset,
hengityskonneet, letkuruokinnat ja
verensiirrot.
Keinoja melekein loputtomasti.
Ei ihme jotta
sairaslaskut kasvaa.

AN kokoelmassa Ruistähkähumppa (2008)




sunnuntai 2. tammikuuta 2011

Muasta heijjän pit leipäsä hankkii

 
 
Muasta heijjän pit leipäsä hankkii.
Muasta, mehästä ja veistä.
Elämä vajellettiin nöyrinä taivaallista
ja muallista herroo kumarrellen.
Tautiloita ja näläkee peläten.
Kohtalloon ja Jumalaan luottain.

Ei ollu sillon liäkärlöitä eikä sairaaloita.
Aina ol sairas kotona tahi
toisten nurkissa,
loisena talollisen tuvassa taikka saunassa.

*
Männeinä aikona ei vuajittu yhteiskunnalta
liikoja palaveluksii.
Ottiko joku armelijas sukulainen 
tahi ventovieras
huolehtiikseen lähimmäisestä, seol
tietymätöntä
van ylleesä joku otti.

Nykyajan immeinen antas usseimmiten
lähimmäisesä kärsii ja kuolla
vaikka tiepuoleen.
Siälittään mieluummin
tuhohyönteisii
ja pelätään niihen
sukupuuttoon kuolemmoo.
Puuttii on paljo kauniimpii kun
ne kuoloo mehtään pystyyn.

AN kokoelmassa Ruistähkähumppa (2008)