perjantai 3. syyskuuta 2010

Ristivettoo

- Sen Tiistalan vanhan emännän
tarinan mukkaan
se Hätösen Emmikkii löys uuven
ukon ja otti eron siitä entisestä.
Se kuulluu olevan tuosta nuapurkylästä
ja vielä poikamies.
Neun samassa talossa sen entisen kansa.
Kolomistaan. On ikkunat auki ittään ja
ovet länteel leväällään. Kyllä sitä
tuuletusta kaivattaannii
kolomkymmenvuotisessa suassa.
Ei se mittään, jos
Vihtor harrasti vieraita naisii,
se ol Emmin mielestä
oikii lottovoitto. Heh, heh!
Mitenkähä kauvan se
Onni assuu
sennii katon alla?
Kunpa ei vuan sairastus
ristiveusta! Voi, voi.

AN kokoelmassa Ruistähkähumppa (2008)

3 kommenttia:

  1. Tosi tappaus, sattui kylällä parkymmentä vuotta sitten---. Nimet ei oo oikeita ;-)

    VastaaPoista
  2. Kai Emmi oli tajunnu
    ettei yhdestä ihmisestä
    kaikkea hyvääkään löydy!
    Jos on puhuvaa lajia,
    ei osaa kuunnella, ja
    jos taas jaksaa kuunnella,
    ei ole puhuvaa sorttia...
    Ne onnen lahjat kun ei käy
    aina tasan:)

    VastaaPoista
  3. Eivät tosiaan onnen lahjat käy tasan kaikkien kesken!

    Juttu oli kovasti huvittava. Nainen oli entisestä ukostaan naimisissa ollessaan hyvin mustasukkainen, vaikka mies oli kovasti naisiin menevä. Kun nainen otti eron entisestä, hän toi uuden miehen saman katon alle. Uusi mies oli alkoholiin menevä, ja kuoli ryöstökeikallaan lumihankeen muutaman kilometrin päässä. Surullinen juttu se loppu;((

    VastaaPoista

Iloitsen kommentistasi...