sunnuntai 26. syyskuuta 2010

Saisinpa nähhä villii unta


Saisinpa nähä villii unta
salamyhkäsestä miehestä.
Silimät ku revontulet
hivukset ku
Mooseksen palava pensas
parta ku
viettelevä poutapilivi.

Miten kuumala halula
häntä harrastelisin
kun auringon tulkerä
painuu piiloon mehän taa.
Alakuräjähyksen voimoo
eijjois vähäpätösempi!

AN kokoelmassa Ruistähkähumppa (2008)

keskiviikko 22. syyskuuta 2010

Ei, ei kiitos miule


Ei, ei kiitos miule
härkätaistelijoita
viitanliehuttajjii
palopuhujii
eikä myöskään
sovinistisikoja tahi
pullistelijamiehii!

Mie tarvihen yksinommaan
lämpimän sylissäpitäjän,
ystävän, veljen, puolustajan ja
mualiman parraan rakastajan.

Mikä lienöönnii hänen nykyosotteesa?
Tuntuu myötääsä muuttavan majjoosa
paikasta toiseen.
Koskaa, millonkaa en
häntä sua hännästä kiini.
Aina hiän vettää minnuu
katalasti huulesta---.

AN kokoelmassa Ruistähkähumppa (2008)

sunnuntai 19. syyskuuta 2010

Blogitunnustus - ihana kirsikkaleivos!


Lämmin kiitos Herneelle tästä hienosta yllätyksestä, tuli hurmaava kirsikkaleivos!

Herne on ihanan maaseutuhenkinen ihminen, joka rakastaa runoja. Herneen olemukseen kuuluu sisäinen ja ulkoinen rauha ja rauhallisuus. Hän on myös tunnustuksellinen kristitty. Tunnustukseen liittyy myös kaksi tehtävää, joista ensimmäinen on kertoa kolme itselleen rakasta asiaa. Ne ovat

lapsenlapset
kotikylä
kirjat

Toinen tehtävä on kuvailla itselle rakas kuva.

On huikaisevan kirkas ja kaunis heinäkuun päivä 1966 Perivaaran Juvolan pihamaalla. Oikealla taka-alalla näkyy tallin pääty ja isokokoinen raita sen takana, vasemmalla näkyy talon ulkosauna. Keskellä näkyy taloon tuleva tie. Etualalla seisoo kolmevuotias pikkupoika muki kädessään, ja syö siitä metsämansikoita auvoisa ilme kasvoillaan. Pojalla on päässään lippalakki, jalassa polvisukat ja kengät sekä päällään leikkipuku ja pitkähihainen, valkoinen t-paita. Pojan etupuolella on sekarotuinen Nalle-koira, joka haukkuu poikaa innokkaasti. Koira on hassun näköinen, se on maassa etupää alhaalla ja takapuoli pystyssä, häntä viuhtoo ilmaa vauhdikkaasti. Poika katsoo kuvaajaan päin kuin haluaisi sanoa jotakin---. Hän on meidän Mikko-poikamme, joka poistui luotamme 'tuonilmaisiin' keväällä 1992. Kuva on myös teoksessa Havutar, hyvä emäntä sivulla 210 tarinassa, joka kertoo Riihiahon Nupposen talosta ja suvusta.

Tahdon antaa tunnustuksen edelleen Vaarinkukalle
ja esitän hänelle parhaimmat onnittelut!





keskiviikko 15. syyskuuta 2010

Mustapartasen laulu


Unessa ol nainen
tavannu mustan miehen,
vahvan pitkän rennon
partasen mustan miehen.

Mies miel naisen sylliin
sen helemisimpukkoo ehtimmään,
yksityistä lemmenjoin porttii,
ommoo paratiissisuartaan.

Mies män portista sisäle
ratsasti vinhoo vauhtii
ratsu himokkaasti vuahoten.
Vuahtopisarat joila
anto onnen molemmille.

Nainen ol vauhkona halusta
huutanu mustoo miestä!
Heränny huutoosa---.

Joka yö ei lintu laula,
ei mustapartanen mies!

AN kokoelmassa Ruistähkähumppa (2008)

maanantai 13. syyskuuta 2010

Kiinalainen suakkuna




Tuo arkajalaka rotta tuossa,
luulokohas se
nielasevasa kiärmeen?
Oikeutesa silläkkii
Luojan luomana olemassaolloosa.
Kiärmeen rakastajana
ei minkäällaisela ehola.

Ja rottii on mualimassa paljo
pienii ja surkeita
suurii ja röyhkeitä.
Aina kiärme viisauvvessa rotan selättää
kaikenkokosen.

AN kokoelmassa Ruistähkähumppa (2008)

lauantai 11. syyskuuta 2010

Hymni rakkauvele



Hyö ovat petoja keksimmään myyttilöitä
marijoista, Jumalan synnyttäjistä,
ainasista neitsyvveistä.
Ylistyslaulu kaikuu joka paikassa
kahenteentoista hetkeen asti.

Miespä se mehäle männöö...

AN kokoelmassa Ruistähkähumppa (2008)

sunnuntai 5. syyskuuta 2010

Akan elämee

- Akka, tie lapset!
Akka, hoijja lapset!
Akka, pese, puve, riisu, kasvata, syötä,
nukuta, vahi, herätä uamula kouluun,
ohjoo, valavo, opeta.
Niistä nokka, pyyhi pylly!

Akka, hoijja kotpiha, karja, mies,
vieraat, suku.
Akka, muista pittee isäntäs hyvänä.
Elä riitele, narise, ärhentele,
elä millonkaa väsy.
Rakasta, rakasta vuan.
Akka, ou tyytyväinen, onha siula
mualiman paras mies, ikioma.
Suat istuu suapasnahkatornissa
ja ihmetellä.

Akka-kulta, mitä sie ihe vuajit?

AN kokoelmassa Ruistähkähumppa (2008)

perjantai 3. syyskuuta 2010

Ristivettoo

- Sen Tiistalan vanhan emännän
tarinan mukkaan
se Hätösen Emmikkii löys uuven
ukon ja otti eron siitä entisestä.
Se kuulluu olevan tuosta nuapurkylästä
ja vielä poikamies.
Neun samassa talossa sen entisen kansa.
Kolomistaan. On ikkunat auki ittään ja
ovet länteel leväällään. Kyllä sitä
tuuletusta kaivattaannii
kolomkymmenvuotisessa suassa.
Ei se mittään, jos
Vihtor harrasti vieraita naisii,
se ol Emmin mielestä
oikii lottovoitto. Heh, heh!
Mitenkähä kauvan se
Onni assuu
sennii katon alla?
Kunpa ei vuan sairastus
ristiveusta! Voi, voi.

AN kokoelmassa Ruistähkähumppa (2008)

keskiviikko 1. syyskuuta 2010

- Päivee talloon!

- Päivee talloon!
Myö tultiin tuas kahtommaan teitä.

- Voi, hyvä emäntä
kaho sie miten kauniita
kästöitä meilä on!
Kuule hyvä emäntä
onha myö tehty
kauppoja ennennii.
Osta sie miulta tää hieno pitsiliina.
Kuule, sie suat sen halavala.
Katohan kun miun miehen yks sukulainen
virkkovvaa niitä.
Näin halapoja liinoja
sie et niä
joka päivä ies unissas!

- Kuule sie emäntä
ei tää maksa ku sataviiskymmentä euroo.
Sehän on siule iha pikkujuttu.
Ehän mie paljoo pyyvvä.

- Kuule, levitettään se tuohon
kammarin pöyväle.
Eikös se oukkii kaunis?
Katohas sie, tää on
merseroituu puuvillalankoo.
Se ei muutu pesussakkaa mikskää.

- Voi, voi rakas emäntä
osta nyt kun suat tään niin halavala.
Muutes sie varmasti kavut.
Mie en varmasti petä.

- Uskot sie?

AN kokoelmassa Ruistähkähumppa (2008)