tiistai 24. elokuuta 2010

Rintsikat riekalleina


Ritsikat riekalleina
suluhasen puutteessa.
Kalliit hyötyhetalleet.

Van siehän outtii hyötyelläin
miun kaunis Soma.
Viiskymmentä maitokilloos
sen joka päivä
totteen näyttää.

Se siun kuulusa rakastajas
matkustaa keinosonnin mukana
nestemmäiseen typpeen
soluttautunneena
kerran tahi kaks vuuvvessa.
Ja yheksän kuukauven perästä
putkahtaa mualimmaan
pien pyrri
navettailimoo nuuhkimmaan.

AN kokoelmassa Ruistähkähumppa (2008)

2 kommenttia:

  1. *pien pyrri
    navettailmoo nuuhkimassa!

    Saa olla iloinen, että senkin sai kokea,
    ne pienet pyrrit, osa tätä katoavaa
    elämää, joka aivan kuin karkaa käsistä,
    niin ettei huomakaan!

    Kaikki muuttuu,
    häipyy loppuu. Vanhat navetat sitten
    vaan yksikseen törröttävät, kuin
    heitteille jätettynä monenkin talon
    pihalla.

    Muistomerkkinä elämän
    makuisesta elämästä, ja penten pyrrien
    suurista lempeistä silmistä!

    VastaaPoista
  2. Juohtui tuo vanha sanonta mieleen, pikkuvasikoita sanottiin täällä lapsuudessani "pyrreiksi".

    Oikeassa olet, mahdottoman paljon on kadonnut elämästä, jäänyt jonnekin hämärään menneisyyteen. Muutos on jatkuva tila, varsinkin maatilat ovat nyt euroaikana kokeneet enemmän muutoksia kuin viimeisen sadan vuoden kuluessa.

    Olen rakastanut maalaiselämää enemmän kuin omaani. Ja rakastan sitä yhä<3

    VastaaPoista

Iloitsen kommentistasi...