sunnuntai 21. helmikuuta 2010

Enkelit, pienet enkelilapset

Enkelit, pienet enkelilapset,
kantakaa rakkaani Tuonenvirran yli.
Hyvät kiltit enkelit,
lohduttakaa lastani. Minne hän meni
minä en voi häntä seurata.
Kiltit pienet enkelit,
viekää lapseni kukkaniitylle
poimimaan ilonkukkia.
Hänellä oli niitä
liian vähän elämässä.
Hyvät enkelit, varjelkaa minua
katkeruudelta ja itsesääliltä.

AN kokoelmassa Hullun lehmän tanssi (1999)

6 kommenttia:

  1. Kirjoitin tämän runon vasta vähän ennen runokirjan julaisua, kevättalvella 1999. Aikaa oli kulunut poikani kuolemasta jo seitsemän vuotta.

    VastaaPoista
  2. Kauniisti sanottu,
    sanoissa on Sinun
    Sieluasi.

    VastaaPoista
  3. Paljon paljon oli pitänyt ajatella ja kädä läpi asioita, ennen kuin tähän asti pääsin.

    Ne ilonkukat ovat meille hirveän tärkeitä!

    VastaaPoista
  4. Varsinkin näin joulun lähetessä herkistyy aina.
    Toivoo,että niitä ilonkukkia tulisi enemmän kuin
    surun seppeleitä. Iloa ja voimia jouluusi Aili-mummo.

    VastaaPoista
  5. Lämmin kiitos sinulle, Pirita.<3

    Oikein lämminhenkistä ja ihanaa joulua sinullekin, Pirita!<3

    VastaaPoista
  6. Osanottoni. Oman lapsen kuolema on elämänpituinen suru. Ikävä, joka ei unohdu, vaikka lapsi onkin jo turvallisemmassa paikassa Taivaan kodissa.

    VastaaPoista

Iloitsen kommentistasi...